Vanhan kiinalaisen kuukalenterin mukaan uuden vuoden alkamispäivämäärä, joka samalla on kevään ensimmäinen kuukausi, vaihtelee aina hieman meidän kalenteriimme verrattuna. Japanilaiset omaksuivat tämän nk. sexagenaarisen kalenterin kiinalaisilta ja pitkään elettiin ja toimittiin Japanissa sen mukaisesti. Vuosi on jaettu 12 kuukauteen (12 oksaan, ju-ni-shi) joita vastaavat 12 eläintä määrätyssä järjestyksessä: rotta (ne), härkä (ushi), tiikeri (tora), jänis (u), lohikäärme (tatsu), käärme (mi), hevonen (uma), lammas (hitsuji), apina (saru), kukko (tori), koira (inu) ja villisika (i). Nämä eläimet noudattivat kutsun saapua Buddha Shakamunin kuolinvuoteelle. Ensimmäiseksi saapui rotta vaikka käytti hieman petosta. Se nimittäin hyppäsi matkalla härän kyytiin ja kiiruhti sitten saavuttuaan määräpäähän ensimmäisenä Buddhan luo

Eläinten duodesimaaliset ja viiden pääelementtien (muodostaen 10 runkoa, jikkan) desimaaliset kombinaatiot toistuvat uudelleen joka 60 vuosi. Vanhan uskomuksen mukaan tapahtui ihmisen ”uudelleen synty” hänen täytettyään 60 vuotta (honke-gaeri). Tätä onnellista tapahtumaa juhlittiin, ja juhlitaan edelleenkin, erikoisin menoin.

Mutta koska sexagenaarinen kalenteri ei ollut ihanteellinen tarkkuuden kannalta sekä epämääräinen pitkän aikavälin dokumentointiin (piti aina tietää mihin 60-vuotis-sykliin itse asiassa viitattiin), kiinalaisista lainattiin myös toinenlainen ajanlaskutapa, Tämä oli nk. nien-hao, japanilaisittain nengo, jolla tarkoitetaan aikakautta, perioodia. Kotoku-tenno (596-654) määräsi että hänen hallituskauden nimeksi tulisi Taika ja ensimmäinen vuosi oli siten Taika 1 (meidän ajanlaskumme mukaan vuonna 645). Jo kuuden vuoden kuluttua nengoa muutettiin Hakuchiksi, sen johdosta että keisari sai lahjaksi harvinaisen valkoisen fasaanin. Tämä oli ensimmäinen kaigen eli nengon nimenmuutos. Tämän jälkeen uuden keisarin valtaistuimelle asettamisen myötä annettua nengoa muutettiin kesken kautta milloin minkälaisten tärkeitten tapahtumien johdosta niin että tämän päivään mennessä niitä on ollut yhteensä 232 (keisareita 125). Meiji-kaudella systeemiä muutettiin vuonna 1889 niin että tästedes jokaisella hallituskaudella olisi vain yksi nengo. Edesmenneen Keisari Hirohiton Showa (loistava rauha)-kausi oli ennätyksellinen pitkä, 64 vuotta (Showa 1-64). Nykyisen keisari Akihiton astuttua valtaistuimelle vuonna 1989 nimeksi tuli Heisei (rauhaa kaikkialle) ja vuosi 2014 on täten Heisei 26. Tarkkaa päivämäärää ilmoitetaan loogisella tavalla, ensin nengo ja sitten kuukausi ja päivä. Täten tämän kirjoitusajankohdan päivämäärä on 26-04-22. Kuten muistetaan tällaista loogista päivämäärä-ilmaisua yritettiin standardisoida myös Euroopassa parikymmentä vuotta sitten , mutta hanke on (valitettavasti) jäänyt unholaan. Japanissa nengo-ajoitus on pitkälti käytössä tänäkin päivänä. Varsinkin kun historiallisista tapahtumista on puhe niin se on edelleen japanilaisten tärkein tapa laskea aikaa.

Mutta Japanissa on käytössä vielä kolmaskin ajanlaskutapa, jonka nimi on koki. Se perustuu Japanin keisarillisen suvun alkulähteisiin. Nihongi– ja Nihonshoki-kronikoiden mukaan Japanin ensimmäinen keisari oli Jimmu Tenno, joka nousi valtaistuimelleen 11.helmikuuta vuonna 660 e.Kr, eli kuukalenterin (ktso yllä) ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Täten tämä laskutapa on tavallaan kytkyksissä myös sexagenaariseen kalenteriin. Kuten tunnettua Japanissa vielä tänäkin päivänä tätä tapahtumaa vietetään 11. helmikuuta kigen-setsu nimellä. Aikanaan uusi Japanin perustuslaki vahvistettiin myös 11.2.1889. Joka tapauksessa vuosi 660 e.Kr. on koki-laskentatavalle perusvuosi. Täten vuosi 2014 vastaa koki-vuotta 2674. Tyynen meren sodan aikoihin koki-systeemi oli virallisesti käytössä Japanissa sekä vallatuilla alueilla. Vuotta 2600 (1940) vietettiin suurin juhlallisuuksin ympäri silloisen Japanin valtakuntaa. Myös sen ajan virallisissa dokumenteissa käytettiin koki-ajanlaskutapaa. Jo Meiji-kaudesta alkaen tätä systeemiä käytettiin armeijassa aseitten vuosimallien määrittelyssä. Tällöin merkittiin usein vain kaksi viimeistä numeroa (vuoden 1940 jälkeen vain viimeistä numeroa). Niinpä esimerkiksi 105 mm tykki mallia 1932 (koki 2592) on virallisen terminologian mukaan tyyppiä 92 (92 shiki), kun taas kuuluisa Mitsubishi A6M hävittäjä introdusoitiin vuonna 1940 (koki 2600) ja sai siten tyyppimerkinnän Rei-sen (tyyppi 0) tai tavallisemmin Zero-sen.

Lopuksi on tietenkin mainittava oma gregoriaaninen kalenterimme, joka Meiji-kaudesta saakka on ollut käytössä Japanissa rinnakkain muitten ajanlaskutapojen kanssa. Gregoriaanista kalenteria käytettiin aikaisemmin etenkin ulkoopäin suunnatussa kommunikaatiossa ja julkaisuissa, mutta Tyynen meren sodan häviön jälkeen myös yhä laajemmin Japanin sisälläkin. Tänä päivänä se on täysin hallitseva ja on käytännöllisesti katsoen syrjäyttänyt muut ajanlaskutavat.

Ronny Rönnqvist