Kirjoittajan arkistot:JKY

JAPAN FINLAND 100 SPIRIT OF SAMURAI 2019 HELSINKI

JAPAN FINLAND 100 SPIRIT OF SAMURAI 2019 HELSINKI

FI

HISTORIALLISET SAMURAINÄYTÖKSET JAPANIN JA SUOMEN SATAVUOTISTEN

DIPLOMAATTISUHTEIDEN KUNNIAKSI

Japanin samuraiperinteen merkittävimpiin kuuluvat koulukunnat

Ogasawara-ryu ja Yagyu-ryu esittäytyvät Helsingissä historiallisine

jousiammunta- ja miekkailuseremonioineen.

Koulukuntia johtavien sukujen edustajat esiintyvät taitavimpien

oppilaidensa kanssa.

Näytöksen jälkeen yleisölle on varattu mahdollisuus tavata

esiintyjiä ja asettua myös kuvattavaksi heidän kanssaan.

LAUANTAINA 13.7. 14:00-17:00

KANSALAISTORI   lähellä Oodin eteläistä sisäänkäyntiä

SUNNUNTAINA 14.7. 13:00-16:00

KANSALLISMUSEON  PUUTARHA

Vapaa pääsy

EN

HISTORICAL SAMURAI PERFORMANCES TO CELEBRATE 100 YEARS OF DIPLOMATIC

RELATIONS BETWEEN JAPAN AND FINLAND

Ogasawara and Yagyu are well known as the most prestigious Japanese

classical martial arts families.

Both were head masters to the Shogun through Edo era in Japanese

history.

Representatives of these two families will come to Helsinki with their

highly-skilled students.

After the show, you have a moment to meet the performers and also to

take pictures with them.

SATURDAY 13.7. 14:00-17:00

KANSALAISTORI SQUARE Near the south entrance of OODI

SUNDAY 14.7 13:00-16:00

NATIONAL MUSEUM GARDEN

Free entrance

JP

­

日本・フィンランド外交関係100周年記念 祝賀古武道演武会

5年前の流鏑馬につづき本物のサムライの技が披露されます。

今回は、日本とフィンランドの外交関係100年を記念して、古武道の最高峰の方々がお祝いのために来フィンし皆さんの目の前で演武します。

800年以上の歴史を持つ小笠原流弓術と礼法、そして剣術で有名な柳生新陰流兵法。それぞれの家元と優秀な門人が、美しく迫力ある技を実演します。この二つの家は、江戸時代には将軍家の師範として活躍しました。

演武の後は、小笠原流と柳生新陰流の家元や出演者と一緒に写真を撮る時間があります。

7月13日土曜日14時〜17時,

KANSALAISTORI SQUARE. OODI南入口付近

7月14日日曜日13時〜16時 

国立博物館 庭園

入場無料 

Mielenkiintoinen teatterivierailu Suomeen 18.-20.5.2019

Suomeen saapuu ”Japani Super-viikonlopun” ajaksi 18.-20.5.  tunnettu ACT.JT-kyōgen/dengaku-teatteriryhmä, joka tulee esiintymään Helsingissä useana päivänä eri tapahtumien yhteydessä. Kyseessä on kuuluisan Man Nomuran perustama ryhmä, joka on esiintynyt ympäri maailmaa. Kyōgen-ryhmässä esiintyy Manzo Nomura IX sekä hänen poikansa Mannojō Nomura. Ryhmä esittää kyōgen-näytelmän ”Kamninari” (Ukkonen )

Ryhmä esittää Helsingissä myös perinteistä Daidengaku-tanssia. Daidengaku-osiossa esiintyy Japanissa tunnettu tanssitaitelija Keiko Matsuzaka. Esitysten juontajana toimii Thane Camus, joka on asunut Japanissa suurimman osan elämäänsä.

Alla ACT.JT-ryhmän englanninkielinen esite, josta ilmenevät esiintymispaikat ja aikataulut Helsingissä sekä taustatietoja ryhmästä:

Mainittakoon,  että vanhempi Mannojō Nomura esiintyi Suomessa  vuonna 1982, jolloin Japanilaisen Kulttuurin Ystävät r.y. järjesti nō-teatteriesityksen (kanze-koulukunta) sekä kyōgen-vierailun Finlandia talossa. Vuonna 1985 yhdistyksemme Kansallisteatterissa järjestetyssä hōshō-koulukunnan nō-teatterivierailun aikana esitettiin myös nyt nähtävä Kaminari kyōgen -näytelmä, Kai Niemisen suomenkielisen tekstin saattamana.

Muistin verestämiseksi kyseisenä viikonloppuna Helsingissä tapahtuu seuraavaa:

16.5.                    Japanilaisen kulttuurin konsertti

                           Helsingin Yliopiston juhlasali

17.5.                    Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden satavuotisjuhlaseminaari

                           Helsingin Yliopisto

18.5.                    Omikoshi tapahtuma

                           Espan lava, Esplanaadi, kulkue

18.5.                    Japan Night

                           Kulttuuritalo

19.5.-3.6.             Omikoshi näytteillä

Kansallismuseo

19.5.                     Hanami festivaali

                           Roihuvuori

Onnittelukirja Japanin Keisarin valtaistuimelleen astumisen johdosta 6.-8.5.2019 Japanin Suomen-suurlähetystössä

Japanin suurlähetystö tiedottaa:

Onnittelukirja avataan Hänen Keisarillisen Majesteetin, Japanin Keisarin valtaistuimelleen astumisen johdosta 1.5.2019.

6.-8.5. Book of Congratulations for the Enthronement of the New Emperor on 1 May

May 2, 2019

The Embassy of Japan will open a Book of Congratulations for signing to public from 6th May to 8th May at 10:00-12:00 and 13:30-16:00 on the occasion of the Enthronement of the New Emperor, at the Library of the Embassy.

Länsituulen tuomisia -näyttely Lahden Pro Puu -galleriassa 4.-31.5.2019

Tervetuloa LÄNSITUULEN TUOMISIA -näyttelyyn 

Lahden Pro Puu galleriaan 4.-31.5.2019

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä kun Suomen ja Japanin väliset diplomaattisuhteet solmittiin. Näyttelyn puupiirrokset ovat peräisin maidemme välisen ystävyyden alkuajoilta, 1900-luvun taitteesta. Suurin osa näyttelyn teoksista edustaa shin-hanga taidesuuntausta, jota Suomessa nähdään harvoin. Japani avautui länsimaisille vaikutteille 1800-luvun lopulla yli 250 vuotta kestäneen sulkeutuneisuuden jälkeen. Samaan aikaan kun japonismi villitsi Eurooppaa, länsimaisen kulttuurin tuulet pyyhkivät Japanin yli ja vaikuttivat taiteilijoiden ilmaisuun ja japanilaiseen elämään yleensäkin.

Ainutlaatuiset teokset ovat peräisin taidegraafikko ja kirjataiteilija Tuula Moilasen sekä itämaisen taiteen asiantuntijan, Kitano Art taideliikkeen omistajan Ralf Johanssonin yksityiskokoelmista. Näyttelyä täydentää kaksi Lahden Taidemuseon kokoelmista lainattua teosta. Tapahtuma on osa Painovoiman Impact Lahti – tekemisen alusta, kulttuurin kohottaja -hanketta.

AVAJAISET  pe 3.5.KLO 17-19

PRO PUU galleria 

Satamakatu 2 A, Lahti 

www.propuu.fi

ma-pe 10-17 

la 10-14

su 5.5. klo 11-15 

helatorstai 30.5. klo 11-15

Japani-viikonloppu Talvipuutarhassa 27.-28.4.2019 klo 12-16

Helsingin Talvipuutarhassa vietetään viikonloppua japanilaisen kulttuurin merkeissä.

Esillä on ikebana-asetelmia, kalligrafiaa ja origamia, haikurunoja ja haigoja.

Japanilaisen kulttuurin ystävät ry:n harrastuspiirit esittäytyvät ja yhdistys esittelee monipuolista toimintaansa.

Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

Talvipuutarha Hammarskjöldintie 1, 00250 Helsinki

Yhteyshenkilö: Pirkko Heiniö 050-3602086, pirkko.heinio at hotmail piste com

Uusi keisari astuu valtaistuimelle Japanissa – seremoniat ja rituaalit


Huhtikuun 30. päivänä Japanin nykyinen keisari HKK Akihito viimeisen kerran esiintyy kansalleen ja tuolloin hänen Heisei-niminen hallintakausi virallisesti loppuu. Sen jälkeen hänestä tulee Jōkō (keisari emeritus). Seuraavana päivänä eli toukokuun 1. päivänä nykyinen kruununprinssi Naruhito (Kōtaishi Naruhito Shinnō) virallisesti julistetaan keisariksi.  Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta todellisuudessa tämä hallitsijavaihdos edellyttää suuren määrän seremonioita ja ikivanhoja rituaaleja.

Siitä lähtien kuin nykyinen keisari elokuussa 2016 ilmaisi toivomuksensa luopua valtaistuimeltaan, kulissien takana on suunniteltu hallitsijanvaihtoon liittyviä järjestelyjä. Tässä on ollut osallisina sekä Japanin hallitus, korkeat viranomaiset että keisarillinen hovi (Kunaichō).  Suoranaisesti uskonnolliset seremoniat ja riitit ovat luonteeltaan yksityisiä kun taas keisarin yhteiskunnalliset toimet ovat luonteeltaan valtiollisia. Joulukuun 1. päivänä 2017 keisarillinen hovineuvosto, joka ei ole ollut 24 vuoteen koolla, kokoontui suunnittelemaan hallitsijanvaihtoon liittyviä yksityisluontoisia seremonioita ja rituaaleja. Joulukuun 8. päivänä 2017 Japanin hallitus perusti erikoiskomitean valtiollisia tapahtumia koordinoimaan. Samalla ilmoitettiin että hallitsijavaihdos tapahtuisi 1.päivänä toukokuuta 2019, niin että nk. kultaisen viikon yhteydessä tuolloin syntyisi 10 päivää pitkä yleinen lomapäiväkokonaisuus.

Keisari Akihiton viralliset läksiäisseremoniat alkoivat helmikuussa 2019 Heisei-kauden 30-vuotisjuhlalisuuksien myötä.  Maaliskuun 15. päivänä keisarilliset sanansaattajat raportoivat Isen shintō-pyhäkössä (Ise-jingū) sekä keisari Jimmu Tennōn Kashiharassa sijaitsevassa mausoleumissa keisarin valtaistuimen luopumisaikeista.  Maaliskuun 26. päivänä keisari puolisoineen vierailivat henkilökohtaisesti samoissa asioissa keisari Jimmu mausoleumissa.

Huhtikuun 1. päivänä Japanin hallitus hyväksyi ja julkitoi tulevan hallitsijakauden uuden nimen, joka on Reiwa (onnellinen/kaunis harmonia). Huhtikuun 18. päivänä keisari puolisoineen vierailevat Ise-jingūssa ja saman kuun 23. päivänä keisari puolisoineen käyvät raportoimassa keisarin isän, Shōwa-tennōn haudalla Tokiossa. Huhtikuun 30. päivänä keisari Akihito lopulta ilmoittaa Tokion keisaripalatsissa valtaistuimeltaan luopumisesta ja vastaanottaa yleisön edustajia viimeisen kerran keisarina.

Uusi keisari

Toukokuun 1. päivänä kruunuprinssi Naruhito virallisesti asettuu valtaistuimelleen keisarina ja tämän jälkeen hänestä käytetään nimitys Tennō heika (hänen majesteettinsa keisari). Keisaripalatsissa tapahtuvassa seremoniassa keisari vastaanottaa kahdet keisarilliset regaalit: miekan (Kusanagi no tsurugi) ja jalokivet (Yasakani no Magatama) sekä keisari- ja valtiosinetit. Kolmas regaali, pyhä peili  (Yata no Kagami)  ei siirretä Isen pyhäköstä tätä tilaisuutta varten. Virallista hallitsijanvaihdosta seuraa sitten lähipäivinä suuri määrä yksityisluontoisia uskonnollisia seremonioita lähinnä keisaripalatsin alueen sisällä sekä käyntejä edellä mainituissa pyhäköissä ja mausoleumeissa, jossa uusi keisari ilmoittaa esi-isilleen valtaan astumisestaan.

Viralliset kruunajaiset vietetään kuitenkin vasta lokakuun 22. päivänä. Tuolloin keisari Naruhito ensimmäisen kerran keisarina vastaanottaa kansan edustajia ja vastaanottaa onnitteluja kotimaasta ja maailmalta. Sen jälkeen seuraa keisariparin ensimmäinen julkinen esiintyminen autokulkueen (uudessa Toyota Century  keisari-limusiinissa) muodossa läpi Tokion keskustan (Keisarillinen palatsi-Akasaka keisarillinen huvila). Seuraavina päivinä järjestetään useita virallisia vastaanottoja, jossa uusi keisari vastaanottaa valikoituja vieraita kotimaasta ja ulkomailta.

Uuden keisarin syntymäpäivä on 23. helmikuuta. Naruhitolla ja hänen vaimolla kruunuprinsessa Masakolla (Kōtaishi Naruhito Shinnōhi) on yksi tytär, vuonna 2001 syntynyt prinsessa Aiko (Toshi-no-miya Aiko Naishinnō). Mainittakoon tässä yhteydessä vielä, että perimisjärjestyksen mukaisesti Naruhiton nuorempi veli HKK Fumihito (Akishino-no-miya) on uusi de facto kruununprinssi.  Akishino-no-miya tulee vierailemaan Suomessa 2-5.7 välisenä aikana. Virallisesti hänet kuitenkin nimetään kruununprinssiksi (Kōshi) vasta huhtikuun 19. päivänä 2020. 

Ronny Rönnqvist

Suomen Sakura Queen 2017-2019 Japanissa

Roihuvuori-seuran jäsenten äskeisen Japani-matkan yhteydessä Suomen vuonna 2017 kahdeksi vuodeksi valittu Sakura Queen Venla Ailasmäki sai 12.4. kunnian käydä tapaamassa Japanin pääministeriä Shinzo Abea.

Uusi Sakura Queen valitaan tulevan Hanami-juhlan yhteydessä 19.5. 2019.

Oheisena The Sankei News-lehden uutinen tapaamisesta (kolme kuvaa):

首相「桜の普及で関係発展を」 フィンランドのさくらの女王に呼びかけ

ベトナムさくら親善大使、フィンランド桜の女王らが首相表敬。(左から)日本さくらの女王・竹中理沙子さん、フィンランド桜の女王・ヴェンラさん、安倍晋三首相、ベトナムさくら親善大使・チャン・ジエウ・アインさん、同ファム・ゴック・リンさん=12日午後、首相官邸(春名中撮影)その他の写真を見る(1/3枚)PR

安倍晋三首相は12日、フィンランドの初代さくらの女王、ヴェンラ・アイラスマキさんらの表敬を官邸で受けた。首相は「フィンランドは厳しい冬が明け、春が来る。桜にふさわしい国だ。ぜひ桜の普及を含め、日本との関係を発展させるためよろしくお願いしたい」と呼びかけた。 アイラスマキさんは2017年に初代女王に選ばれ、日本への留学経験がある。面会には、日本さくらの女王の竹中理沙子さんやベトナムさくら親善大使の女性2人が同席した。

Alkuperäinen ULR: https://www.sankei.com/politics/news/190412/plt1904120040-n1.html

Alla englanninkielinen (kone)käännös japaninkielisestä tekstistä.

Prime Minister ”The development of the relationship in the spread of cherry blossoms” called The Queen of Sakura 2019.4.12 18:33

Prime Minister Shinzo Abe received the courtesy of Venla Ailasmaki, the first queen of Sakura, Finland. The prime Minister said, ”Finland is a tough winter and spring is coming. It is a country suitable for cherry blossoms.  I would like to thank you for developing the relationship with Japan, including the spread of cherry blossoms by all means. ” She was selected as the first queen in 2017 and has studied abroad in Japan. The meeting was attended by Risako Takenaka, the Queen of Sakura Japan, and two women Viet Nam Sakura Goodwill Ambassador.

Kuvateksti :

Viet Nam Sakura Goodwill Ambassador, Finland Sakura Queen courtesy of the Prime Minister. (From the left) Japan Queen of Sakura, Risako Takenaka, the Queen Venla of the Finnish cherry blossoms, Prime Minister Shinzo Abe, Viet Nam Sakura Goodwill Ambassador Zhang Jiu Ain and Ngoc-li-san.

Video Venlan pääministerin tapaamisesta:

https://nettv.gov-online.go.jp/prg/prg18805.html

Omikoshi-tapahtuma Helsingissä lauantaina 18.5.2019

Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlavuoteen liittyen järjestetään Helsingissä lauantaina toukokuun 18. päivänä ainutlaatuinen tapahtuma.  Tuolloin shintolainen mikoshi-pyhäkkö  (kunnioittavasti  Omikoshi),kannetaan suomalaisten ja japanilaisten kantajien yhteisvoimin läpi Helsingin keskustan. Tämä on ensimmäistä kertaa Suomessa.

Tapahtuma alkaa Kappelin viereisessä Espan lavalla ja sen edessä kello 10.30.  Espan lavalla järjestetyn ohjelman jälkeen mikoshi-kulkue lähtee kello 11.30  liikkeelle pitkin Esplanadia kohti Mannerheimintietä  ja jatkaa matkansa Mannerheimintietä pitkin, päättyen Suomen Kansallismuseoon. Kolme kantajaryhmää joissa kussakin on 36 kantajaa, 18 suomalaista ja 18 japanilaista,, vuorottelee kantamisessa kulkueen aikana. Kantajat ovat puettuina perinteisiin japanilaisiin matsuri-asuihin. Hitaasti etenevä kulkue vaihtaa kantoryhmää säännöllisin välein. Perillä Kansallismuseossa arvioidaan olevan noin klo. 12.45.

Tapahtumaidean alullepanija ja puuhamies on meidän kaikkien tuntema Norio Tomida, Tokyokan-kaupan omistaja. Japanissa käytännön järjestelyjä on hoitanut Hamamatsu Finland Associationin johtaja Hiroaki Hodai, ja Suomessa tapahtumaa koordinoi Heikki Mäenpää (Harjula Production Ltd). Tätä ennen Japanissa rakennettu mikoshi-pyhäkkö on näytteillä Kangasalassa sijaitsevassa Kimmo Pyykkö-museossa 29.4. asti. Tämän jälkeen mikoshi siirretään Suomen Kansallismuseoon, jossa se tapahtuman jälkeen on näytteillä 19.5.-2.6. välisenä aikana.

Omikoshi Kangasalassa. Vasemmalla Norio Tomida ja oikealla Hiroaki Hodai ja Masao Kobayashi

Tämä ainutlaatuinen tapahtuma on hieno jatko vuoden 2014 Yabusamelle, perinteiselle japanilaiselle jousiammunnalle hevosen selästä, johon liittyi myös shintolainen seremonia.

Omikoshin alkujuuret

Mikoshi, tai kunnioittavammin Omikoshi, liittyy nykyään Japanissa kesän aikana järjestettäviin matsuri-juhliin. Matsuri (sana tarkoittaa sekä juhlaa että palvomista) alkuperä on shintolaisuudessa, mutta nykyään nämä juhlat ovat enemmän paikallisia kansanfestivaaleja. Ammoisista ajoista japanilaiset ovat uhranneet kami-jumalille (shintai), jotta nämä suojaisivat elintärkeät riisiviljelmät luonnonvoimien tuhoilta. Samalla rukoiltiin hyviä satoja. Kami-jumalia viihdytettiin erilaisin menoin. Ennen kiinteiden pyhäkköjen rakentamista viljelmille kannettiin pyhä peili (shinkyō tai kagami) ja sakaki-puun oksia häätämään pahat henget pelloilta. Shinkyota pidettiin pyhänä esineenä (mitamashiro), jota palvottiin, koska uskottiin kamin asustavan siinä. Pyhällä peilillä on tärkeä rooli shintō-uskonnossa: se on yksi kolmesta keisarillisesta regaalista (Sanshu no jingi – miekka, peili ja jalokivi), jotka auringonjumalatar Amaterasu Ōmikami antoi jälkeläiselleen Ninigi-no Mikotolle tämän siirtyessä tavallisten ihmisten ilmoille. Näistä kolmesta esineestä pyhää peiliä on ammoisista ajoista saakka säilytetty Isen pääpyhäkössä. Vähitellen kamia edustavalle pyhälle peilille tai muulle esineelle (esim. miekka) alettiin rakentaa kiinteitä pyhäköitä, joissa shintō-papit palvelivat jumalia. Mikoshi-perinteen katsotaan saaneen alkunsa vuonna 794, jolloin Kyushussa Usa Hachiman -pyhäkössä asuva jumala siirrettiin keisarillisessa kantotuolissa Naraan valvomaan Tōdaji-pyhäkön Suuren Buddha-patsaan rakentamista. Mikoshin kantamisen matsuri-juhlien yhteydessä kerrotaan kuitenkin yleistyneen vasta Heian-kauden puolivälissä, eli noin 1000–1100-luvulla. Tämä tapa alkoi Kioton seuduilla, josta se sitten vähitellen levisi ympäri maata. Katsottiin, että jumalat aika ajoin pitäisi päästää ulos temppelistä, jotta he olisivat tyytyväisiä. Samalla kamit puhdistivat riisiviljelmät ja kyläyhteisöt pahoista hengistä ja takasivat hyvän satovuoden. Tästä alkoi mikoshi-perinne, yhäkköjen kantaminen. Myös muissa kulttuureissa tunnetaan vastaavanlaisia seremonioita. Intiassa jumalkuvien kanto on yleistä, ja ortodoksisen kirkon ristisaatossa kannetaan usein suurikokoista ikonia hieman mikoshia vastaavasti. Mutta meno on  kyllä tuolloin rauhallisempi.

Omikoshin rakenne


Omikoshi kantopalkkeineen Kangasalassa

Mikä sitten tarkkaan ottaen Omikoshi on? Kuten jo edellä on mainittu, se on eräänlainen kantotuolissa kannettava pienoispyhäkkö. Sana koshi tarkoittaa  kantotuolia  ja mi viittaa kami-jumaliin. O -alkukirjain on mikoshin kunnioittava lisänimitys. Neliskulmaisen omikoshin koko vaihtelee 60 cm:stä lähes kahteen metriin. korkeutta voi olla metristä yli pariin metriin. Selkova-puusta tehty pyhäkkö seisoo hieman leveämmällä jalustalla, ja kiinalaistyylinen katto on runkoa huomattavasti leveämpi. Katon kruunaa kuparinen kullattu feenikslintu (Hō-o) siivet levällään. Pienemmät feenikslinnut koristavat katon jokaista kulmaa. Feenikslinnun katsotaan suojelevan riisinviljelijöitä. Pyhäkön eteen ja taakse on sijoitettu pienois-torii, pyhä portti. Rakennelmassa on paljon kullattuja metalliheloja, purppuran- tai kullanvärisiä silkkinauhoja, kelloja sekä muita shintolaisuuteen kuuluvia symboleja. Omikoshin puuosat on yleensä lakattu useaan kertaan mustalla urushi-lakalla. Itse kamia symbolisoiva mitamashiro on sijoitettu pyhäkön sisimpään. Se saattaa olla peili tai gohei, kamia symboloiva siksak-paperisukale. Mitamashiro voi olla näkyvissä tai se voi olla peitetty verhoilla. Kantamista varten rakennelmassa on yleensä kaksi kulkusuunnassa olevaa pitkää palkkia, joilla mikoshi lepää (nitenbo-tyyppi). Useissa mikoshi-malleissa on kuitenkin neljä samansuuntaista palkkia kantamista varten (yontenbo-tyyppi). Kantopalkkeja kutsutaan nimellä gatsogibou.

Nyt Suomeen tuotu Omikoshi on erikseen tätä tapahtumaa varten Japanissa valmistettu, ja sitä kannetaan yontenbo-tyyliin. Sen rakentaja ja kokooja on arvostetun perinnepuuseppä Masao Kobayashin johtama ryhmä. Tämän Omikoshin mitat ovat 90 cm x 90 cm ja korkeus noin 120 cm. Omikoshin paino (ilman kantopalkkeja) on noin 100 kg. Itse Omikoshi, joka koostuu 30.000 osasta, on tuotu valmiiksi koottuna Japanista, mutta kantopalkit on valmistettu Suomessa. Kantopalkit on lahjoittanut  mikkeliläinen Misawa Homes of Finland. Tämän Omikoshin valmistamiseen Japanissa on mennyt noin vuosi. Tapahtuman jälkeen Hamamatsun Suomi-ystävyysyhdistyksen lahjoittama Omikoshi jää Suomeen.

Omikoshin kantaminen juhlakulkueessa

Omikoshin kantajien määrä vaihtelee siis sen koon ja painon mukaan.  Kookkaimmat omikoshit saattavat painaa yli 1000 kg, ja sellaisten kantamiseen tarvitaan varsin suuri määrä kantajia.  Kantajat vaihtuvat yleensä monta kertaa matkan varrella. Omikoshin kantaminen on jokaisen matsurin oleellinen ohjelmanumero. Omikoshia kuljetetaan olkapäiden varassa, ja paikallisia kantotyylejä on monenlaisia. Meno saattaa olla rauhallinen, mutta myös Omikoshia ylös ja alas heiluttaen tai sitä sivuttain keikuttaen (mikoshi furi). Mikäli liikkeellä on useampi omikoshi, ne saattavat jopa tarkoituksella törmätä toisiinsa jumalten 
ilahduttamiseski (abare mikoshi).

Matkan varrella omikoshit saattavat pysähtyä joidenkin talojen edessä, jotka esimerkiksi ovat avustaneet omikoshin rakentamisen kustannuksissa. Pienemmissä kyläyhteisöissä omikoshi pysähtyy joka talon edessä. Omkoshi saatetaan matkan varrella myös asettaa lepäämään vartavasten rakennetun telineen päälle (otabisho), jolloin kamille tuodaan uhrilahjoja saken tai ruoan muodossa. Nykyään myös kantajat saattavat saada bentō-eväät

Monessa pienemmässä yhteisössä shintopappi puhdistaa kantajat ennen matkalle lähtöä (oharai). Suomeen tuotu Omikoshi siunattiin Japanissa ennen Suomeen kuljettamista Hamamatsun kaupungin Miyakodan-kylässa. Kantajien kuuluu pukeutua perinteisiin matsuri-asuihin. Lyhyt happi/hanten-takki, lyhyet shortsintapaiset valkoiset housut (tanpan) ja jalassa valkoiset tabi-jalkineet. Pään ympärillä kuuluu olla hachimaki-liina, joka viestittää energiaa ja päättäväisyyttä. Mikoshia kantaessa tavallisin rytmikkäästi huudettu lause on ”wasshoi, wasshoi”, mutta tämä vaihtelee eri puolia Japania. Jossain huudetaan ”soiya, seiya” jossain taas ”choi, choi”, ”dokkoi, dokkoi” tai ”hoitto, hoitto”. Näitten rytmikkäitten huutojen alkuperä on jossain määrin tuntematon. Omikoshi-kulkueen menoa tahdittaa tavallisesti myös taiko-rumpu. Lapset osallistuvat usein kantamiseen pitkän köyden avulla.

Omikoshin kantaminen oli alun perin puhdas uskonnollinen riitti, mutta nykyään Omikoshi kuuluu oleellisena osana matsuri-juhliin. Se on kyläyhteisöä yhdistävä tekijä ja tietenkin myös vetonaula turisteille. Melkein jokaisessa kyläyhteisössä, jossa on shintō-pyhäkkö, järjestetään matsuri-festivaaleja ja omikoshin kantamista. Suuremmissa kaupungeissa festivaalikulkueisiin kuuluu myös erilaisia isoja pyörillä liikutettavia lauttoja (dashi/yatai), joita vedetään käsivoimin. Kuuluisia matsuri-juhlia ovat esimerkiksi Gion-festivaali Kyotossa ja Sanja Matsuri Tokiossa.
(Ronny Rönnqvist / Heikki Mäenpää)