Kirjoittajan arkistot:JKY

Tabin Salongissa tapahtuu

VIRTUAALISHINDOA TABIN SALONGISSA

Sunnuntaina 29.11. kello 18
Shindo on japanilainen kehotyöskentelymenetelmä, johon kuuluu rentoutusharjoituksia, palauttavia venytyksiä ja itsehoitoa. Shindossa opetellaan päästämään irti suorittamisesta ja annetaan lupa rentoutumiselle. Olennaista on läsnäolo ja oman kehon kuunteleminen. Shindo tarkoittaa sananmukaisesti sydämen tietä tai sydämen johdatusta.   

Shindossa annetaan painovoiman viedä venytysasentoon ja rentoudutaan siinä. Harjoitukset yhdistettynä syvään hengitykseen auttavat vapautumaan kehon ja mielen jännityksistä ja tunnestressistä. 

Harjoitukseen kuuluu myös rauhallisia Jomon -venytyksiä, joissa aktivoidaan kehon energiakiertoa kiertoliikkeillä ja hengityksellä.

Shindo sopii kaikenkuntoisille. Pukeudu joustaviin vaatteisiin. Varaa joogamatto tai vastaava alusta. Käden ulottuvilla on hyvä olla tyynyjä, kangasvyö tai vastaava ja vesipullo.

Harjoituksen ohjaa Jomon-shindo -ohjaaja ja rentoutusvalmentaja Elina Yamano. Shindo vei Elinan mennessään, kun hän huomasi shindon kehoa ja mieltä tasapainottavan ja syvästi rentouttavan vaikutuksen. Hän on ollut jo pitkään kiinnostunut itämaisista harjoitus- ja hoitoperinteestä, jossa keho, mieli ja tunteet ovat yhteydessä toisiinsa. Elina haluaa auttaa ihmisiä rentoutumaan kokonaisvaltaisesti, ja shindon lisäksi hänen rentouttamispalettiinsa kuuluu syvärentoututtavaa mielikuvaohjausta. 
Tilaisuus järjestetään verkossa zoom-videokokouspohjalla. Osallistuaksesi tarvitset toimivan nettiyhteyden. Zoom-ohjelman asentaminen on suositeltavaa, mutta ei välttämätöntä. Kun ostat lipun tapahtumaan, saat välittömästi varausvahvistuksen, ja muutamaa päivää ennen tilaisuutta sähköpostiisi tarkemmat osallistumisohjeet. 

90 minuutin mittaisen harjoituksen hinta on 16€. Alekoodilla JKY hinta on 12€; alennus 4€ lasketaan siinä vaiheessa, kun koodi lisätään. Voit varata paikkasi osoitteesta https://www.tabiunelmamatkat.net/tabitapahtumat/shindoa-tabin-salongissa2911.

NŌ-TEATTERIN LUMO

Sunnuntaina 13.12.2020
kello 16.00-17:30

1300-luvulla syntynyt nō-teatteri on Japanin vanhin keskeytyksettä esitetty teatteriperinne, joka tunnetaan pelkistyneestä estetiikastaan, naamioituneista näyttelijöistään ja salaperäisestä kauneudestaan. Nō-teatterin salaperäisyyteen verhottu maailma on vaikuttanut merkittävällä tavalla paitsi muihin teatterimuotoihin ja japanilaiseen taiteeseen myös aikoinaan Japania hallinneiden sotapäälliköiden elämään ja arkeen. Vuodesta 2008 nō-teatteri on kuulunut myös Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Tällä luennolla nō-teatteria Kiotossa opiskellut FT Lasse Lehtonen avaa meille teatteriperinteen maailmaa: sen historiaa, käytäntöjä ja kiehtovaa estetiikkaa, jotka kietoutuvat erottamattomalla tavalla Japanin pitkään kulttuurihistoriaan.

Tilaisuus järjestetään verkossa zoom-videokokouspohjalla. Osallistuaksesi tarvitset toimivan nettiyhteyden. Zoom-ohjelman asentaminen on suositeltavaa, mutta ei välttämätöntä. Keskusteluun osallistumista varten tarvitset mikrofonin (tietokoneen sisäänrakennettu mikrofoni riittää mainiosti), tai voit lähettää kysymyksesi tekstimuodossa tilaisuuden aikana. Kun ostat lipun tapahtumaan, saat välittömästi varausvahvistuksen, ja muutamaa päivää ennen tilaisuutta sähköpostiisi tarkemmat osallistumisohjeet. 

Osta pääsylippu tilaisuuteen osoitteesta https://www.tabiunelmamatkat.net/tabitapahtumat/n-teatterin-lumo  Tabin Salongista on saatavissa myös Lasse Lehtosen kirjaa Japanilainen musiikki. Tabikauppa on auki osoitteessa Sirkkalankatu 24, Turku neljänä viikonloppuna ennen joulua. Tarkemmat aukioloajat näet Tabin tapahtumakalenterista https://www.tabiunelmamatkat.net/tabitapahtumat. Tabin nettikauppa: tabikauppa.fi.

Kruununprinssi Akishino virallinen kruununperijä

Japanin kruununprinssi Akishino-no-miya (Fumihito) on nyt muodollisesti julistettu Japanin keisari-istuimen ensimmäiseksi perijäksi vanhemman veljensä, nykyisen keisarin Naruhiton jälkeen. Virallinen Rikkoshi Senmei no Gi -seremonia, joka alun perin piti tapahtua toukokuussa, mutta lykättiin pandemian takia, pidettiin 8.marraskuuta keisaripalatsin Seiden Matsu no Ma -seremoniahallissa.

Keisari Naruhito, joka oli puettuna perinteiseen Heian-kauden aikaiseen tumman oranssinväriseen asuun, julisti seremoniassa Japanin kansalle ja koko maailmalle nuoremman veljensä valtaistuimen perijäksi. ”Tulen täyttämään tehtäväni tunnollisesti, ottamalla huomioon velvollisuuteni kruununprinssinä” 54 vuotta täyttänyt Akishino vannoi. Tilaisuutta varten kruununprinssi Akishino oli puettuna Heian-kauden aikaiseen okranväriseen asuun. Hänen puolisonsa prinsessa Kiko oli puettuna monikerroksiseen Heian-kauden aikaiseen ylhäisönaisen asuun.

Tähän 15 minuuttia kestävään seremoniaan osallistui pandemia-tilanteen takia keisariperheen jäsenten ja hovivirkailijoitten lisäksi vain 46 kutsuvierasta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan kutsuvieraita olisi ollut 350. Useimmat vieraista käyttivät kasvosuojia.

Uusi pääministeri Suga Yoshihide piti tilaisuudessa kiitospuheen (yogoto) jossa hän mainitsi, että kruununprinssi puolisoineen oli osoittanut hyväntekeväisyyttä kansalle ja ollut tukena sekä isälleen keisari Naruhitolle että keisari emeritus Akihitolle. Tämän takia Japanin kansa piti kruununprinssiä korkeassa arvossa. Näin ollen oli suuri ilo että Rikkoshi no Rei -seremonia nyt pidettiin.

Päivän aikana kruununprinssi myös vastaanotti perinteisen kruununprinsseille kuuluvan keisarillisen miekan hänen asemansa tunnuksena. Päivään kuului myös muita yksityisluontoisia seremonioita ja iltapäivällä kruununprinssi Choken no Gi -nimisessä seremoniassa kiitti keisaria hänen osoittamasta tuestaan. Mutta useita Rikkoshi no Rei seremoniaan kuuluvia tapahtumia jouduttiin pandemian takia peruttamaan, muun muassa hovi-illallinen ja yleisölle avoin onnentoivomusadressi keisaripalatsissa.

Kruununprinssi Akishino puolisoineen teki virallisen vierailun Suomeen heinäkuussa vuonna 1919. Perimisjärjestyksessä seuraava keisarihuoneen jäsen on kruununprinssi Akishinon poika, 14-vuotias prinssi Hisahito.

Ronny Rönnqvist 16.11.2020

Kuvien lähde Reuters

Wienin Filharmonikot karantiini-kiertueelle Japaniin

Kuuluisat Wienin Filharmonikot lähtevät korona-aikoihin epätodelliselta tuntuvalle konserttimatkalle Japaniin. Orkesteri matkustaa eriloiskoneella Fuukuokaan, jonne he laskeutuvat keskiviikkona 4.10. Kitakyushussa, Osakassa ja Kawasakissa pidettävien konserttien jälkeen orkesteri esiintyy viisi kertaa legendaarisessa Sumtory Hall-konserttisalissa..Kiertueella kapellimestarina toimii Valeri Gergiev ja solisteina pianisti Denis Matsuev sekä sellisti Tsuyoshi Tsutsumi. Ohjelmaan kuuluu lisäksi Oboe-mestariluokka sekä yksi koulukonsertti.

Erikoista kiertueelle on että orkesterin jäsenet kauttaaltaan matkustavat Japanissa karanteeniolosuhteissa. Ennen lähtöä filharmonikot asuivat karanteeni-oloissa eräässä Wieniläisessä hotellissa. Sama toistuu Japanissa. Orkesterijäsenet asuvat erityksessä hotellissa ja jättävät hotellinsa vain konserttiesiintymisten yhteydessä. Kaikki tavanomainen kiertoajelu tai vapaa liikkuminen on jäseniltä kielletty. Kaikki orkesterinjäsenet testataan lisäksi säännöllisesti. Orkesterin jäsenet alistuvat kuulemma mielellään näihin ankariin sääntöihin jotta tämä kiertue voitaisiin toteuttaa.

Tabin Salongissa on luvassa nelipäiväinen kimonotapahtuma 22.-25.10

Kimonot valtaavat Tabin Salongin 22.-25.10, kun Tabin kimonokokoelma pääsee ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan esille. Luvassa on alustuksia kimonon kulttuurihistoriasta, pukeutumisopastusta, japanilaisen tanssin näytös ja miniworkshop. Kaksi tapahtumaan sisältyvää osiota järjestetään virtuaalisesti, ja jäsenillemme on myös alekoodi voimassa siten, että koodilla “JKY” tilaisuuksiin voi ostaa lipun 12 euron hintaan!

Linkki tapahtumaan:https://www.tabiunelmamatkat.net/tabitapahtumat/tabin-kimonotapahtuma

Lasten Japanikerho 12.10. tai 13.10.2020

Ilmoittautumiset nyt!

JKY järjestää puolipäiväisen lasten Japanikerhon syysloman aikana.

Kerhossa opitaan japania ja Japanin kulttuuria puhumalla, laulamalla ja leikkimällä. Laitetaan ruokaa, leikitään ulkona, vietetään mukavaa aikaa kerhokavereiden kanssa.

Kerho on tarkoitettu 8–10-vuotiaille lapsille, jotka ovat Japanista kiinnostuneita. Japanin kielen osaamista ei tarvita, vaan innostusta oppimaan.

Paikka, aikataulu ja hinnat

Leiri pidetään opettajan kotona ja talon takapihalla. Paikkakuntana on Helsinki, osoite annetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Kerho on maanantaina 12.10. tai tiistaina 13.10. klo 10–14. Osallistuja voi valita jommankumman päivän.

Kerhon hinta on 40 euroa. Hinta sisältää materiaalit ja ruuan.

Jos osallistujan perhe ei vielä ole JKY:n jäsen, nyt on hyvä hetki liittyä.

Ilmoittautuminen

10.10.2020 mennessä. Ilmoittautumaan pääset https://forms.gle/AD6ahJd8XvyMFf7SA Jos on kysyttävää, lähetäthän viestiä ikana_5gogo@yahoo.co.jp. Kerhoon mahtuu enintään neljä lasta kerrallaan turvallisen toiminnan varmistamiseksi.

Kerho toteutetaan, jos vähintään kaksi lasta/kerho ilmoittautuu.

Japaninkerhon ohjaaja

Mari Paasonen

ikana_5gogo@yahoo.co.jp

Pyörävarkaat kuriin Japanissa

Nyt on Japanissa keksitty hyvä idea pyörävarkauksia vastaan. Kaikkihan tiedämme miten ottaa päähän kun löytyy linnunkakkaa satulasta. Näin kävi usein myös 28-vuotiaalle Motoko Reogalle. Siitä ei pidä omistaja eikä oletettavasti myöskään pyörää himoitseva pöyrävaras. Tästä 28-vuotias Motoki sai idean linnunkakkaa muistuttavan tarran valmistamiseen. Motoki testasi idean ja tarran visuaalisen ilmeen ystäviinsä ja tämä johti Chiban teknologisen koulun lopputyöhön. Osoittautui ettei tarra tarvitse olla hirveän realistinen, mutta enemmänkin huomiota herättävän. Motoki möi ideansa eräälle yritykselle, mutta alkoi kuitenkin itse kerätä rahaa tarran valmistamista varten. Keräys tuotti lähes 4000 euroa ja nyt tarraa on saatavissa kolmen setin pakkauksessa noin 12 euron hinnalla. Saatavilla on myös satulan suoja, mihin on asetettu linnunkakkakuva. Tietenkin tarroja voi myös käyttää pilantekoon, eli näillä tarroilla on monta käyttöä. Virallinen kotisivu: https://torinounchi.theshop.jp/items/26606185

Blogisuositus: Unien kelluvalla sillalla

Suomennettua japanilaista kaunokirjallisuutta käsittelevä blogi ”Unien kelluvalla sillalla” on nyt avattu. Blogia kirjoittaa Pirjo-Riitta Kuusikko, joka on perehtynyt japanilaiseen kirjallisuuteen vuosikymmenten ajan sekä toiminut Suomessa Japanin kielen ja kulttuurin opetustehtävissä ja osallistunut alan tunnetuksi tekemiseen.

Blogiin kerätään kirjoittajan laatima bibliografia suomennetuista japanilaisista teoksista sekä lisätään tiedot ja arviot uusista suomennoksista, näin siis pääset perehtymään japanilaiseen kirjallisuuteen historiasta nykypäivään.

Pääset vierailemaan blogissa tästä linkistä: https://uniensilta.com

Vanhat Tomo-numerot luettavissa

Hei kaikki jäsenet ja Japanin ystävät,

Nyt skannatut vanhat Tomo-lehdet ovat luettavissa JKY:n kotisivuilla! Julkaisut löytyvät julkaisutoiminta-otsakkeen alta. Klikkaamalla vuosikymmenlukuja pääsee kyseisinä vuosina julkaistuihin vuosijulkaisuihin. Tekstejä voi suurentaa paremman luettavuuden saavuttamiseksi ja myöhemmin on tarkoitus lisätä materiaaliin hakusanafunktio. 

Tämä on oiva mahdollisuus tutustua Tomo-lehdissä vuosien kuluessa julkaistuun monipuoliseen Japania koskevaan sisältöön. Myös vallitsevassa koronatilanteessa tämä on hyvä tapa pitää yllä mielenkiintoa Japaniin ja syventyä mielenkiintoisiin artikkeleihin. Toistaiseksi näin nähtävissä olevien lehtien aikaväli on 1978-2009.  Uudempia vuosikertoja tullaan lisäämään myöhemmin. Tämän mittavan skannausprojektin ovat toteuttaneet Tero Salomaa, Elmiira Salmi sekä Johannes Cairns.

Hanko-leimasimet vaakalaudalla Japanissa

Japani on paperilomakkeitten ja leimojen luvattu maa. Virallisissa toimituksissa vaaditaan monenlaisten lomakkeitten täyttämistä ja virastojen ja kaupallisten yhtiöitten sisällä pyörii hillitön paperidokumenttien kierto. Useimmiten dokumenteissa vaaditaan tekijän, käsittelijän tai lukijan hyväksymisleima (hanko tai inkan). Siihen tarvittavat leimasimet ovat oleellinen osa japanilaisten elämää. Leimoja on erityyppisiä tarkoituksensa mukaan: virallisesti rekisteröity jitsuin-leima tärkeimpiä toimituksia varten, ginkōin-leima pankkiasioiden hoitoon sekä mitomein-leima jokapäiväiseen käyttöön. Nimileimasimissa on kaiverrettuna omistajan sukunimi kanji-merkein ja ne vastaavat siis länsimaista nimenkirjoitusta. Jokaisella japanilaisella on valikoima näitä leimoja. Ilman hanko-leimoja jokapäiväinen elämä ei kerta kaikkeaan sujuisi.

Tällä alun perin Kiinasta tulleella leimakulttuurilla on pitkät perinteet Japanissa. Kovin tehokasta tämä käytäntö ei kuitenkaan ole modernissa yhteiskunnassa. Siksi on jo monta vuotta ollut vireillä erilasten digitaalisten leimojen kehittäminen. Uutta vauhtia nämä pyrkimykset ovat saaneet korona-pandemian myötä. Ihmisille suositellaan etätyötä, mutta dokumenttien käsittely vaatii leimaamista ja näin ollen käyntiä virastoissa tai konttoreissa. Näin ihmiset turhaan altistuvat korona-virukseen. Tämä tilanne on nyt saanut vauhtia pyrkimykselle perinteisten hanko-leimojen poistamiselle ja digitaalisten leimojen käyttämiselle. Moni yhtiö on jo muuttanut käytäntöjään hyväksymällä digitaalisten leimojen käyttöä. Mutta ammoisista ajoista käytössä oleva hanko-kulttuuri ei noin vain tule häviämään.

Kuten odottaa sopii, niin myös hanko-leimasimien valmistajat vastustavat leimojen käytön lopettamista. Koska leimojen käyttö on niin yleistä, niin hanko-leimasimien valmistaminen työllistää paljon ihmisiä. Riippuen leimasimien laadusta, ne ovat käsityötä tai sitten teollisesti valmistettuja, kuten sanmonban-nimiset jokapäiväiset leimasimet, joita on tarjolla 100 yenillä liikkeessä kun liikkeessä. Perinteisesti leimasimet valmistetaan kovasta puusta mutta kalliimmat leimasimet tehdään kuitenkin norsunluusta. Ne ovat korkealaatuisia ja kestävät sukupolvesta sukupolveen. Tällaisen leimasimen omistaminen on eräänlainen status-symbooli. Mutta tässä piilee hanko-leimojen synkempi puoli. Suuri osa käytetystä norsunluusta on nimittäin peräisin norsujen salametsästyksestä, eikä ole kyse pienistä määristä. Raaka-aine leimojen tekemiseen tulee salakuljetuskanavia pitkin Japaniin. Ei ole kuitenkaan mitään järkevää syytä käyttää norsunluuta leimasimien valmistamiseen kun on paljon muita materiaaleja käytettävissä.

On lisäksi myös kyseenalaistettu leimojen merkitystä omistajan henkilöllisyyden toteamisessa, koska leimoja on loppujen lopuksi aika helppoa ammattimiehen väärentää. On siis monta syytä miksi hanko-leimojen käyttöä pitäisi lopettaa ainakin yleisessä käytössä virallisten dokumenttien varmistamiskeinona tai asiakirjojen hyväksymiskäytäntönä. Sen sijaan leimojen perinteinen käyttö varmasti jatkuu kulttuuri-ilmiönä, esimerkiksi taitelijoiden signatuurina, kuten rakkan-leimat maalauksissa.

Ronny Rönnqvist 21.9.2020

Japanissa ilmapallohautaus yhä suositummaksi

Japanissa ilmapallohautaukset ovat tulossa muotiin. Hautaus ilmapalloa käyttäen tapahtuu niin, että vainajan hienoksi tomuksi jauhetut tuhkat sisällytetään heliumkaasulla täytettyyn ilmapalloon, joka seremoniallisesti päästetään taivaalle. Noin 2-2,5 metrin mittainen värikäs ilmapallo nousee 40-50 km korkeudelle ennen kuin se laajennettuaan räjähtää ja tuhkat levittäytyy atmosfääriin. Itse ilmapallo on tehty ympäristöystävällisestä materiaalista. Ilmapallon nousuvaiheen kesto on noin kolme tuntia. Viranomaismääräysten mukaan tällainen hautaus voidaan suorittaa 10 X 10 m vapaalta maa-alueelta, missä ei läheisyydessä ole korkeita rakennuksia, sähköjohtoja tai muita esteitä.

Syyt tällaiseen erikoiseen hautaukseen ovat moninaisia. Ensinnäkin katsotaan, että vainajan sielu näin pääsee lähemmäksi taivasta, missä se voi tarkkailla maan päälle jääneitä omaisia. Toiseksi Japanin alhaisten syntyvyyslukujen takia usein ei ole omaisia jotka hoitaisivat perinteistä hautapaikkaa. Ja kolmanneksi hautapaikat ovat kalliita. Ilmapallohautausta käyttäen vältetään näitä ongelmia.

Ilmapalloja valmistavan Ballon Kobo nimisen yhtiön presidentin mukaan yhtiö saa yhä enemmän kyselyitä pallohautauksista eikä pysty vastaamaan kysyntään. Kysyntä on saanut myös muita yrittäjiä liikkeelle. Tämä palvelu tarjotaan myös kotieläinten hautausta varten. Ihmiselle pallohautaus maksaa 240.000 yeniä (n. 1900 euroa) ja kotieläimille 180.000 yeniä.

Mitähän suomalainen lainsäädäntö sanoo tällaisesta hautauksesta?

R.R. 16.9.2020